perjantai 29. heinäkuuta 2016

Lahjoja, lahjoja

Heinäkuu on meidän suvun juhlakuukausi, sillä moni minun sukulaisistani itseni lisäksi on syntynyt heinäkuussa. Niin on myös rakas aviomieheni, joka vietti syntymäpäiväänsä eilen. Siksi koinkin oikein hyväksi ideaksi kertoa hieman häälahjoistamme sekä huomenlahjoista, jotka annoimme toisillemme ensimmäisenä aamuna avioparina.

Hääinfossa olimme kertoneet lyhyesti unelmien häämatkastamme. Kertomuksen lopussa oli häämatkatilinumeron lisäksi muutama muu häälahjatoive. Materiaa emme toivoneet, koska sitä on kertynyt enemmän, kuin kotimme vetää. Tahdoimme tekemistä ja elämyksiä, joko vieraidemme kanssa tai kaksin. Vain muutamia mahdollisuuksia nimetäksemme listassa oli elokuva- ja teatterilippuja sekä toiveita erilaisista lahjakorteista esimerkiksi koiran hoitoon tai ravintoloihin. 

kuva: Teija Härmäaho/Moodphoto

Häiden jälkeen kurkkasimme häämatkatilille ja olimme erittäin yllättyneitä! Emme missään nimessä odottaneet vieraidemme tuovan meille lahjoja, mutta silti tilille oli kertynyt melkoinen potti. Lisäksi lahjapöydässä oli lisäavustuksia häämatkaan, skumppaa sekä monen monta erilaista lahjakorttia erilaisiin ravintoloihin sekä teatteriin. Lisäksi mukana oli kaksi erilaista elämyslahjaa. Toinen oli työkavereiltani meidän ensimmäiselle häämatkallemme Barcelonaan ja toinen yhden yön kestävä purjehdusreissu enoni ja hänen vaimonsa upealla botskilla.



Ravintolalahjakorteista olemme käyttäneet jo kaksi. Toinen oli ravintola Muruun, jossa söimme päivän menun viineineen yhtenä lauantai-iltana. Ruoka oli mielettömän hyvää ja paikka oli super. Onneksemme tiedämme pääsevämme sinne uudelleen vielä aika pian, koska meillä on vielä toinen lahjakortti sinne käyttämättä :) Toinen käytetty lahjakortti oli Ravintola Sunn:iin, jossa kävimme viime sunnuntaina vetämässä maittavan brunssin.



Huomenlahjojen vaihtaminen oli ihanaa! Sen lisäksi, että oli parasta herätä oman aviopuolison vierestä oli ehkä enemmän siistiä odottaa sitä hetkeä, kun saa antaa tarkasti mietityn huomenlahjan. O:lle on aina yhtä hankala keksiä lahjoja. Halusin sen myös olevan jotain spesiaalia, koska lähes jokaisena joulu- ja synttärilahjana annan hänelle jotain vaatteita tai asusteita. Siksi päädyinkin suunnittelemaan 12 treffit, yhdet jokaiselle ensimmäisen avioliittovuotemme kuukaudelle. Annoin siis käytännössä 12 kuukausittain nimettyä kirjekuorta, jossa on treffikutsu. Kuukauden treffikirjeen saa avata aina kuukauden ensimmäisenä päivänä ja treffit pyritään toteuttamaan sen kuukauden aikana. Minä taas sain yhden suuren suuren himotukseni Louis Vuittonin Neverfull MM laukun. Meinasin itkea onnesta, mutta samalla mietin miten ihmeessä uskalla käyttää laukkua ettei se vaan menisi rikki tai likaantuisi. O kuitenkin ohjeisti käyttämään sitä ihan niinkuin käytän muitakin laukkujani, käyttöä vartenhan se on.



Kaiken kaikkiaan voin sanoa, että lahjojen saaminen ja antaminen on mielettömän ihanaa. Rakastan sitä, että saa yllättyä paketin avatessaan sen sisällöstä ja samalla myös katsoa itselle tärkeiden ilmeitä, kun heidät yllättää lahjalla. Lahjan ei aina tarvitse olla materiaa. Myös yhteinen aika kiireisen arjen keskellä voi olla se mitä juuri siinä hetkessä tarvitaan kaikista eniten<3


torstai 28. heinäkuuta 2016

Häiden ohjelma

Hääleikit ei ole yhtään mun juttu. Siksi meidän häissämme ei nähty perinteisiä "kumpi teistä"-leikkiä, lakananviikkausta tai muita hassunhauskoja hääleikkejä. Myös morsiammen, sulhasen ja anopin ryöstö oli hääinfossa kauniisti kielletty. Hääleikit tai oikeastaan koko ohjelma voivat olla pahimmillaan hyvin kiusallisia tai tylsiä. Parhaimmillaan ne taas voivat nostaa juhlatunnelmaa lisää ja lähentää ihmisiä.

Hääleikkien sijaan keskityimme häissämme läsnäoloon vieraidemme kanssa. Juttua riitti eikä yksin tarvinnut missään vaiheessa olla vaikka sulhanen huitelikin välillä toisaalla. Varmasti kaikkien vieraiden kanssa tuli vaihdettua muutama sana vaikka tuntui, että aika loppui kesken. 

 


Omaa ohjelmaa häihimme järjesti jääkiekon mm-kilpailujen välierä Venäjää vastaan. Monessa pöydässä katseltiin matsia joko livenä kännykän kautta tai ainakin selattiin ahkerasti tuloksia. Ulkona oli myös ajoittain oma pieni kisakatsomo. Pelin seuraaminen ei missään vaiheessa häirinnyr hääjuhlan kulkua eikä sitä olisi oikeastaan edes huomannut, jos ei olisi tiennyt katsella ympärilleen. Jälkikäteen olen kuullut hassun hauskaa vitsailua siitä, kuinka annoin lopulta "hyväksynnän" pelin katsomiseen. Olen ottanut nämä kommentit vastaan WTF-ilmeellä. Missään vaiheessa en nimittäin ole sanonut, että pelin seuraaminen minua häiritsisi. Mielestäni siis näiden kommenttien heittäjät tekivät asiasta omissa päissään numeron.


Hieman perinteisempää ohjelmaa järjestivät bestman ja minun rakkaat tukipilaritytöt puheillaan. Kyyneleet nousivat silmiin molempien aikana. Tanssimme myös häätanssin, jota treenasimme kolmen tunnin verran Tanssikoulu Elina Keskitalossa kevään aikana. Häätanssin soitannasta vastasi bändi, joka soitti illan aikana 3 45 min settiä. Aion kuitenkin antaa tanssille ja bändille oman postauksensa myöhemmin.



Illan lopulla hoidettiin toiset perinteiset ohjelmat, kun minä heitin kimppuni naimattomille naisille ja O sukkanauhan naimattomille miehille. Kimpun sai kiinni kaasoni A, joka on nappaillut kimppuja ennenkin. Sukkanauhan nappasi O:n veli, joka menee naimisiin elokuussa.

Häissämme ei tosiaan ollut kovinkaan paljon "ohjattua ohjelmaa" eikä hääleikkejä. Tunnelma pysyi ihanan intiiminä ja rentona. Vieraat ja me sompailtiin ympäri Wanhan Bäckbyn ulkotiloja loistavan ilman ansiosta. Lähes kaikki vieraat viihtyivät loppuun saakka ja jälkikäteenkin olemme saaneet kauniita kiitoksia hääjuhlastamme. Ne todella lämmittävät mieltä!

(Kuvat: Teija Härmäaho/Moodphoto. Ethän kopioi)

tiistai 12. heinäkuuta 2016

#ilovefood

#ilovefood on yksi eniten käyttämistäni "häsistä" instagramissa. Hyvä ruoka on asia, josta O:n kanssa molemmat nautimme suunnattomasti. Siksi hääpaikkaa valitessamme yksi isoimmista kriteereistä oli, että ruuan on oltava hyvää. Tavallaan otimme myös pienen riskin, koska emme päässeet maistamaan ruokaa etukäteen. 

Luotimme kuitenkin lähes yksinomaan positiiviseen palautteeseen, jota olimme Wanhan Bäckbyn ruuasta kuulleet. Teimme itse ehdotettuihin menuihin hieman muutoksia ja valmistelutapaamisessa WB:n yrittäjä Selena antoi muutaman muutosehdotuksen, jotta menu olisi yhtenäinen.


Ensimmäisenä noutopöytään katettiin alkupalat, joita oli yhteensä 7 lajia. Alkupalojen hieman laskeuduttua tarjolle laitettiin pääruoka. Myöhemmin oli tarjolla vielä hääkakku kahveineen. Viineiksi olimme valinneet Cono Sur Bicicleta Rieslingin ja Conosur Bicicleta Cabernet Sauvignonin. Viiniä oli mitoitettu puolipulloa/vieras, molempia lajeja samanverran. Takaisin kotiin viemisiksi saimme yhden punaviinin, joten viinit oli mitoitettu myös oikein passelisti.





Jälleen kerran kannatti luottaa muiden antamaan palautteeseen ja omaan vaistoon, koska ruoka oli mielettömän hyvää! Raaka-aineet olivat tuoreita ja sopivan raikkaita. Ruoka oli myös katettu kauniisti esille. WB:n henkilökunta oli erittäin ammattitaitoista ja sopivan "huomaamatonta". Kuitenkin apua tarvittaessa kaasot ja BM pystyivät turvautumaan heihin täysin.


maanantai 11. heinäkuuta 2016

Onnitteluja

Vihkimisen jälkeen suuntasimme ottamaan potrettikuvia Tuomarinkylän kartanon puistoon (tästä postaus myöhemmin). Vieraat suuntasivat bussilla juhlapaikalle. Matkan aikana kaaso B, viihdytti vieraita sight seeing meiningillä. Juhlapaikalla vierailla oli hyvin aikaa etsiä omaa paikkansa, toimittaa kortit lahjapöytään yms. Ainakaan meidän korviin ei ole kantautunut kommentteja siitä, että odotteluaika olisi ollut liian pitkä vaikka erillistä ohjelmaa ei ollutkaan järjestetty.


Saavuttuamme juhlapaikalle vieraat olivat Wanhan Bäckbyn sisäpihalla ottamassa meitä vastaan. Otimme vastaan onnittelut ja isäni nosti meille maljan. Kyynel jos toinenkin vierähti poskelle myös näissä hetkissä. Tämän jälkeen siirryimme sisätiloihin. O:n kanssa esittelimme hieman vieraitamme pöydittäin ja BM opasti kuinka toimitaan ruokailun suhteen. Ruuasta onkin pakko tehdä oma postaus. Oli nimittäin niiin hyvää!




(Kuvat: Teija Härmäaho/ Moodphoto, ethän kopioi!)

perjantai 1. heinäkuuta 2016

Hääasusteet

Omat asuste suunnitelmani muutuivat moneen kertaan suunnittelun aikana. Hääpukuun vaihdettiin ruusukultainen vyö, jonka jälkeen päädyin vaihtamaan kaikki koruni ruusukultaisiksi. Ostin Ateljé Tuhkimotarinasta Ninkan ruusukultaiset pisaranmalliset korvakorut. Metsästin pitkään niiihin sopivaa rannekorua, mutta lopulta ostin jonkin sinnepäivn olevan rihkaman ranteeseen. Kaulakorua en halunnut ollenkaan.




Korvakorujen ja rannekorun lisäksi olin ostanut itselleni häälaukuksi Michael Korsin lompakon. Lompakko oli väriltään ballet. Väri on metallinhohtoinen vaaleanpunainen, joka taittaa hieman champagnen sävyihin. Laukkuna toiminut lompakko oli juuri passelin kokoinen, sinne mahtui puuteri, huulipuna ja puhelin hyvin. Lisäksi lomapakossa on jo valmiina paikat korteille, joten erillista korttikoteloa ei mukaan tarvinnut.


Ehkä kuitenkin kaikista paras asuste hääpäivänä on hymy. Sitä ainakin minulla riitti ihan koko päiväksi <3